Verojen viivästysseuraamukset ja muut korot

Yleinen viivästyskorko

Korkolainmukainen viitekorko on 1,0 % ajalle 1.1.-30.6.2012

-viivästyskorko yritys/kuluttaja-kaupassa:

  1.1.2012-30.6.2012 viitekorko 1,00% + 7,0 % = 8,00 %

  1.7.2011-31.12.2011 viitekorko 1,00 % + 7,0 % = 8,00 %

Peruskorko

Peruskorko ja viitekorko vaikuttavat verotukseen. Valtiovarainministeriövahvistaa peruskoron puolivuosittain. Peruskorkoprosentti on verotuksessavoimassa saman ajan, jolle Valtiovarainministeriö on sen vahvistanut.

1.1.2012- 30.6.2012 2,0 %

1.7.2011 - 31.12.2011 2,0 %

1.1.2011 - 30.6.2011 1,5 %

1.1.2010–31.12.2010 1,25 %

Peruskoron suuruista korkoa käytetään verotuksessa seuraavissa tilanteissa:

1. Osakaslainasta on perittävä peruskoron suuruista korkoa, jos lainaa eiole tuloverolain 53a §:n mukaisesti luettu osakkaana olevan luonnollisenhenkilön pääomatuloksi. Korkoa on siten perittävä lainasta, joka

· on maksettu takaisin saman verovuoden aikana,

· on annettu ennen 3.4.1998,

· on annettu sellaiselle osakkaalle, jonka omistusosuus tai äänimäärä yksintai yhdessä perheenjäsenten kanssa on alle 10 prosenttia.

2. Ns. negatiivisen pääoman koron laskemisessa. Elinkeinotoiminnastajohtuneena ei pidetä sitä osaa koroista, joka vastaa yksityisestä liikkeestä,ammatista tai elinkeinoyhtymästä nostettujen yksityisottojen johdostasyntynyttä negatiivisen oman pääoman jäännöstä kerrottuna korkoprosentilla,jonka suuruus on peruskorko lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä (lakielinkeinotulon verottamisesta 18 § 2 momentti).

Työsuhdelainan korkoetu

Työsuhdelainan korosta säädetään tuloverolain 67 §:ssä. Tuloverolain 67§:ää on muutettu lailla 1251/2009, jota sovelletaan taannehtivasti jo vuodelta2009 toimitettavasta verotuksesta alkaen. Työsuhdelainasta saatu korkoetukatsotaan veronalaiseksi ansiotuloksi siltä osin kuin lainasta perittyvuotuinen korko on alempi kuin viitekorko, jos lainan korko on sidottuyleisesti markkinoilla käytössä olevaan lainan viitekorkoon. Viitekorollatarkoitetaan säännöksessä esimerkiksi 1, 3, 6, ja 12 kuukauden euribor-korkoatai pankin yleisesti asiakkaiden luotoissa käyttämää omaa viitekorkoa.

Jos lainan korkoa ei ole sidottu viitekorkoon, veronalaiseksi ansiotuloksikatsotaan korkoetu siltä osin kuin lainasta peritty vuotuinen korko on alempikuin 12 kuukauden euribor-korko vuoden ensimmäisenä päivänä.Ennen lain voimaantuloa (1.1.2010) otetuissa lainoissa viitekorko voi ollamyös peruskorko

Verotuksen korot vuosina 2010, 2011 ja 2012

Viitekorko

Viitekoron ilmoittaa Suomen Pankki. Verotuksessa sovelletaan aina edellisenvuoden loppupuoliskoksi vahvistettua viitekorkoa, joten kesäkuussa 2011ilmoitettua viitekorkoa sovelletaan verotuksessa 1.1.2012–31.12.2012. SuomenPankin ilmoittama viitekorko ajalle 1.7.2011–31.12.2011 on 1,5 prosenttia.Viitekorko on 1.7.2009 – 30.6.2011 ollut 1 prosentti.

Viitekorko vaikuttaa palautuskorkoon, jäännösveron korkoon, maksettavaanyhteisökorkoon, veronlisäykseen, viivekorkoon ja verotilin viivästyskorkoon. Vuoden2012 loppuun saakka voimassa olevat viitekorkoon perustuvat korkoprosentitselviävät edellä olevasta taulukosta.

Viivästyskorot

Myös verotuksen viivästyskorot on sidottu Suomen Pankin ilmoittamaanviitekorkoon. Viivästyskorkoja ovat viivekorko, verotilin viivästyskorko sekäveronlisäys. Viivästyskorot ovat suuruudeltaan viitekorko lisättynä 7prosenttiyksiköllä. Viivästyskorkojen määrää alennettiin väliaikaisesti yhdelläprosenttiyksiköllä vuodelle 2010.Viivekorkoa peritään maksuunpannulle verolle, jonka maksaminen viivästyy.Viivekorko on aina vähintään 3 euroa. Verotilin viivästyskorkoa peritäänsuorittamatta jääneelle kausiveroilmoituksella ilmoitettavalle velvoitteelle.Verotilimenettelyssä ovat mukana mm. arvonlisävero sekä työnantajasuoritukset.Veronlisäys lasketaan verotilimenettelyn ulkopuoliselle oma-aloitteiselleverolle, jota ei ole maksettu viimeistään määräpäivänä. Veronlisäystä peritäänmyös jälkiverotuksen ja ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntiin perustuvanverotuksen oikaisun yhteydessä. Veronlisäys on aina vähintään 3 euroa.Viivästyskorot eivät ole tuloverotuksessa vähennyskelpoisia.

Viivekoron ja veronlisäyksen määrän laskemisessa auttaa Vero.fi -sivujenviivekorkolaskuri. Verotilimenettelyssä mukana olevien verojenviivästysseuraamusten maksamisessa auttaa Verotili-palvelun saldolaskuri.

Verojen viivästysseuraamukset 1.1.2010 alkaen:

1.1.2010käyttöön otettiin verotilimenettely. Verotilimenettelyyn kuuluvia veroja ovatarvonlisävero, työnantajasuoritukset, muut ennakonpidätykset ja lähdeverot,vakuutusmaksuvero ja arpajaisvero. Verotilimenettelyssä myöhässä maksetulleverolle lasketaan verotilin viivästyskorkoa. Verotilimenettelyn ulkopuolellejää varainsiirtovero, jolle maksun myöhästyessä lasketaan veronlisäystä.

Maksuunpantujenverojen, kuten jäännösveron, kiinteistöveron, metsänhoitomaksun, perintöveronja lahjaveron maksun myöhästymiselle lasketaan viivekorkoa kutenaikaisemminkin.

1.Verotilimenettelyn ulkopuoliset verot

Viivekorko

Maksuunpantua veroa eräpäivän jälkeen maksettaessa verolle ja mahdolliselle veronkorotuksellelasketaan viivekorko.Viivekorkoa ei lasketa veronlisäykselle.Viivekorkoon kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 §:ssä tarkoitettuviitekorko lisättynä seitsemällä (7) prosenttiyksiköllä. Viivekorkolasketaan maksuunpannulle ja maksettavaksi erääntyneelle, maksamattomalleverolle määrättyä eräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään, molemmatmainitut päivät mukaan lukien. Jos eräpäivä on pyhäpäivä tai arkilauantai,veron saa maksaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen ilman viivekorkoa.Viivekoronkorkopäiviä laskettaessa katsotaan kuukaudessa olevan 30 päivää ja vuodessa 360päivää. Viivekorko lasketaan euroina sentteineen. Viivekoron vähimmäismäärä on3 euroa.

Viivekoron laskukaava:

Korkoprosentti x korkopäivät x (vero+veronkorotus)/100 x 360

Veronlisäys

Veronlisäyslasketaan verotilimenettelyn ulkopuoliselle oma-aloitteiselle verolle, jota eiole maksettu viimeistään määräpäivänä. Veronlisäyson kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 §:ssä tarkoitettuviitekorko lisättynä seitsemällä (7) prosenttiyksiköllä. Veronlisäys lasketaanveron määräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään, molemmat mainitut päivätmukaan lukien. Jos määräpäivä on pyhäpäivä tai lauantai, veron saa kuitenkinmaksaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen ilman veronlisäystä. Korkopäiviälaskettaessa katsotaan kuukaudessa olevan 30 päivää ja vuodessa 360 päivää.Veronlisäys lasketaan euroina sentteineen. Veronlisäyksen vähimmäismäärä on 3euroa.

Veronlisäyksen laskukaava:

Korkoprosentti x korkopäivät x vero/100 x 360

Jos veroa eiole maksettu oma-aloitteisesti ennen veron maksuunpanon päätöspäivää,maksuunpannulle verolle lasketaan veronlisäystä verolle määrättyyn eräpäivään,eräpäivä mukaan lukien. Vero.fi-sivuillaon Viivekorkolaskuri, jolla voi laskea viivekoron tai veronlisäyksen määrän.

Jäännösveron korot vuonna 2012

Luonnollisilta henkilöiltä ja kuolinpesiltä peritään jäännösveron korkoa,jos heidän hyväkseen luettavat ennakkoverot eivät riitä verojen suoritukseksi.Jäännösveron korko on viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä,1.1.2010 alkaen kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. Vuonna 2012 jäännösveronkorko on siten 0,5 prosenttia. Siltä osin kuin jäännösvero ylittää 10 000 euroajäännösveron korko on viitekorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä eli 3,5prosenttia. Verovuoden 2011 jäännösveroille lasketaan korkoa 1.2.2012 alkaenjäännösveron ensimmäiseen eräpäivään.

Jäännösveron korko maksuunpannaan vain siltä osin kuin se ylittää 20 euroa.Verovuoden 2011 jäännösverosta korkoa peritään vasta, kun jäännösveron määräylittää noin 4 780 euroa. Välttyäkseen verovuoden 2011 jäännösveron koroltaasiakkaan tulee maksaa viimeistään 1.2.2012 ennakon täydennysmaksua vähintäänerotus, joka saadaan vähentämällä jäännösveron määrästä noin 4 780 euroa.Jäännösveron koron määrää voi alentaa maksamalla ennakon täydennysmaksua viimeistään30.9.2012. Jäännösveron korko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen.

Maksettava yhteisökorko vuonna 2012

Yhteisöiltä ja yhteisetuuksilta peritään maksettavaa yhteisökorkoa, jos niillemäärättävä vero on suurempi kuin hyväksi luettavat ennakkoverot. Maksettavayhteisökorko on em. viitekorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä eli 3,5prosenttia vuonna 2012. Yhteisökoron voi välttää kokonaan maksamalla lopullisenveron ja maksettujen ennakoiden erotuksen suuruisen ennakon täydennysmaksunviimeistään neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopustalukien. Yhteisökoron määrää voi alentaa maksamalla täydennysmaksua viimeistäänkuukautta ennen verotuksen päättymistä.Maksettava yhteisökorko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen.

Palautuskorot vuonna 2012

Palautuskorko on em. viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä,1.1.2010 alkaen kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. Vuonna 2012 palautuskorkoon siten 0,5 prosenttiaPalautuskorko lasketaan luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesienennakonpalautuksille helmikuun 1. päivästä palautuskuukautta edeltävänkuukauden loppuun. Palautettava yhteisökorko lasketaan veroilmoituksenviimeistä jättöpäivää seuraavasta päivästä palautuskuukautta edeltävänkuukauden loppuun.Ennakonpalautuksille maksettava korko on kaikille verovelvollisille, niinluonnollisille henkilöille ja kuolinpesille kuin yhteisöille jayhteisetuuksille, samansuuruinen. Samaa korkoprosenttia käytetään myösarvonlisäveron, kiinteistöveron, varainsiirtoveron sekä perintö- ja lahjaveronpalautuksissa. Myös verotilin hyvityskorko on samansuuruinen. Palautuskorko jahyvityskorko eivät ole tuloverotuksessa veronalaista tuloa.

2.Verotilin korot ja myöhästymismaksu, arvioverotus ja veronkorotus.

Yhteenvetoilmoituksen laiminlyöntimaksu

Verotilin korot

Verotilillä suorittamatta olevistavelvoitteista peritään viivästys­korkoaja käyttämättä oleville hyvityksille maksetaan hyvitys­korkoa. Jos kausiveroilmoituksella ilmoitettuja veroja eimakseta täysi­määräisesti niiden eräpäivänä, lasketaan suorittamatta jääneelleverolle viivästyskorkoa. Viivästyskorkoa lasketaan kaikille veroil­le, jotkaverovelvollinen on itse ilmoittanut tai jotka olisi tullut ilmoittaa.Viivästyskorko lasketaan tällöin verolle kohdekauden eräpäivääseuraavasta päivästä veron suorittamispäivään. Mak­settavaksi määrätyilleveronkorotuksille, myöhästymismaksuil­le ja laiminlyöntimaksuilleviivästyskorko lasketaan maksuunpa­nopäätöksen eräpäivää seuraavasta päivästävelvoitteen suoritta­mispäivään.

Viivästyskorko ei ole tuloverotuksessavähennyskelpois­ta menoa eikä hyvityskorko veronalaista tuloa.Viivästyskorko on kalenterivuotta edeltävänäpuolivuotiskautena voimassa ollut viitekorko, johon on lisätty seitsemänprosent­tiyksikköä.

Hyvityskorko on kalenterivuotta edeltävänäpuolivuotiskautena voimassa ollut viitekorko, josta on vähennetty kaksi prosent­tiyksikköä.Korko on kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia.

Perimättä jättäminen ja huojentaminen

Verohallinto voi yksittäistapauksessa jättääviivästyskoron ja myöhästymismaksun perimättä, jos viivästyminen on johtunutverovelvollisesta riippumattomista syistä. Tällaisina syinä voi­daan pitääylivoimaisia esteitä kuten esimerkiksi pankkilakkoa tai yleisen tietoverkontoimintahäiriöitä, jotka estävät maksun suorittamisen tai ilmoituksenantamisen. Verovelvollisesta riip­pumattomina syinä sen sijaan ei pidetäesimerkiksi verovelvol­lisen oman tietokoneen käyttöhäiriöitä tai kirjanpitäjän,tilitoi­miston tai asiamiehen menettelyä, jonka vuoksi maksu tai il­moitus onmyöhästynyt.

Verohallinto voi verovelvollisen hakemuksestahuojentaa viivästyskorkoa ja myöhästymismaksua, jos niiden periminen olisiverovelvollisen kannalta kohtuutonta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa huomioonotetaan verovelvollisen taloudelliset olosuhteet ja muut asiaan liittyvätseikat.

Myöhästymismaksu

Myöhässä saapuneillekausiveroilmoitustiedoille määrätään myö­hästymismaksua Jos kausiveroilmoitus saapuu myöhässä,Verohallinto määrää myöhästymismaksua 20 %:n vuotuisen korkokannan mukaankullekin myöhässä ilmoitetulle veron määrälle. Myöhästymis­maksu lasketaanilmoituksen määräpäivää seuraavasta päivästä sen saapumispäivään.

Myöhästymismaksua määrätään myös

– lisäilmoituksella myöhässä ilmoitetulleveron määrälle

– myöhässä saapuneellekausiveroilmoitukselle, vaikka veroa ei tulisi maksettavaksi, esim. eitoimintaa tai ei palkanmaksua

– tiedoille ja negatiiviselle veronmäärälle.

Myöhästymismaksun vähimmäismääräon 5 euroa verolajilta ja enimmäismäärä 15 000 euroa verolajilta. Myöhässä ilmoitetulle eipalkanmaksua -tiedolle määrätään myöhästymismaksua 5 euroa.

Päätös myöhästymismaksunmääräämisestä, sen perusteis­ta ja eräpäivästä merkitään verotiliotteelle,erillistä maksuunpanopäätöstä ei lähetetä. Pyynnöstä myöhästy­mismaksusta saaerillisen päätöksen.

Myöhästymismaksu ei oletuloverotuksessa vähennyskelpoi­nen meno.

Ilmoittamisvelvollisuudenlaiminlyönnistä seuraa arvioverotus ja veronkorotus

Jos kausiveroilmoitusta ei oleannettu määräajassa, Verohallinto arvioi kohdekauden veron määrän ja kehottaaverovelvollista an­tamaan ilmoituksen. Jos verovelvollinen ei arvioesityksestähuoli­matta anna ilmoitusta, määrätään kohdekauden verot maksetta­vaksi arvioesityksenmukaisesti. Kohdekauden veron määrä voi­daan arvioida myös silloin, kun tiedoton annettu puutteellisina tai ristiriitaisina.

Ilmoittamisvelvollisuudenlaiminlyönnin johdosta määrätään maksettavaksi veronkorotusta. Jos esimerkiksikohdekauden ve­ron määrä on arvioitu ilmoituksen antamatta jättämisen vuoksi,maksuunpannaan arvioidun veron lisäksi myös veronkorotusta. Jos arviotaoikaistaan myöhemmin niin, että maksuunpantu vero poistetaan tai sitäalennetaan kausiveroilmoitustiedon perusteel­la, jää veronkorotusta kuitenkinmaksettavaksi. Myöhästymismak­sua ei tällöin määrätä.

Veronkorotusta määrätäänmaksettavaksi myös, jos vero maksuunpannaan verotarkastuksentarkastuskertomuksen perusteella.

Veronkorotus ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen.

Verojenperintä

Maksamattomista veroista annetaan tiliotteellakaksi kertaa saldohuomautus. Saldohuomautusten jälkeen tiliotteella annetaanilmoitus verojen perittäväksi siirtämisestä.Perintätoimiin voidaan ryhtyä kahden viikonkuluttua ilmoituksen tiedoksisaannista. Tiliotteelle merkityt verot ovatsuoraan ulosottokelpoisia.

Perintään siirretyt verot poistuvat verotililtä. Tästä syystä yritys ei voiosoittaa tiliotteella, että se on huolehtinut verojensa maksusta ja että silläei ole verovelkaa.

Laiminlyöntimaksu

Vähintään 200 ja enintään 1700 euroa. Määrätään vuosi-ilmoitusten ja EU-yhteenvetoilmoitusten laiminlyönneistä.