Porkkanat pois ja kohti harmaata tulevaisuutta

Eduskunta teki marraskuulla päätöksen lopettaa alemman arvonlisäverokannan kokeilun tämän vuoden lopussa. Parturi- ja kampaamopalveluihin sekä pieniin korjauspalveluihin on viimeisen viiden vuoden ajan sovellettu yhdeksän prosentin verokantaa. Ensi vuoden alusta vero nousee 23 prosenttiin. Kotitalousvähennyksen ehtoja tullaan heikentämään alentamalla sen enimmäismäärää kahteen tuhanteen euroon nykyisestä kolmesta tuhannesta eurosta. Samoin vähennettävää määrää ehdotetaan muutettavaksi siten, että työn osuudesta voisi vähentää jatkossa enää 45 prosenttia, ja työstä maksetusta palkasta 15 prosenttia. Sokerina pohjalla tilattuihin sanoma- ja aikakauslehtiin sovellettava verokanta korotetaan nollasta yhdeksään prosenttiin.

Mitä yhteistä näillä asioilla on? Kaikkiin muutoksiin liittyy tavoitteen ja toteutuksen epäjohdonmukaisuus.

Hallitus panostaa harmaan talouden torjuntaan ja kansalaisten korkean sivistystason ylläpitämiseen. Mutta toisella kädellä hallitus nostaa tavallista kuluttajaa lähellä olevien palveluiden arvonlisäveroa ja heikentää muun muassa kotitaloustyön verotusporkkanoita. Kuitti vai ilman kuittia, tätä me tavalliset kuluttajat joudumme pohtimaan, kun ostamme palvelua arkeemme. Olen valitettavasti vakuuttunut siitä, että käsityövaltaisilla aloilla ja kotitaloustyössä siirrytään nykyistä enemmän kuitittomaan eli harmaaseen talouteen. Se ei varmasti ole tarkoitus eikä kenenkään etu.

Suomalaisten korkea lukutaito ja sivistystaso ovat osaltaan seurausta siitä, että olemme tottuneet tilaamaan ja lukemaan lehtiä. On tieteellisestikin todettu (Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitos, 2006), että sanomalehtien lukeminen kehittää avaintaitoja, jotka edistävät muuta oppimista. Hallituksen tavoitteena näyttää olevan lehtitilausten päättäminen ja uusista tilauksista pidättäytyminen. Sillä tavallahan me edistämme suomalaisten korkeaa sivistystasoa…

Tapio Peltomäki, Toimitusjohtaja